Forssaan vuonna 1903 kokoontunut puoluekokousväki hyväksyi Suomen lähihistorian tunnetuimman ja kunnianhimoisimman poliittisen ohjelman, johon useasti viitataan vielä nykyäänkin. Vaatimustaso oli asetettu monessa kysymyksessä todella korkealle. Vaatimukset yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta saattavat nykyisin tuntua itsestään selvältä, mutta tuon ajan kontekstissa kysymyksessä oli erittäin vallankumouksellinen ajatus.Vuonna 1907 äänioikeuden sai naisten lisäksi suuri joukko miehiä, jotka aiemmin olivat olleet kokonaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. Forssan puoluekokous teki myös erään toisen kauaskantoisen ratkaisun. Työväenpuolueena perustetun puolueen nimi muutettiin Sosialidemokraattiseksi puolueeksi, koska puoluekokousväki katsoi kuuluvansa paitsi luokkana suomalaiseen työväkeen, arvojensa ja aatteidensa puolesta osaksi kansainvälistä sosialidemokraattista liikettä.
Sata vuotta myöhemmin yhteiskunnallinen kehitys on johtanut siihen, ettei luokkapuolueita enää tarvita. Tai en tiedä tarvitaanko, mutta suurin osa ihmisistä ei koe samaistuvansa johonkin tiettyyn luokkaan. Samanaikaisesti samaistuminen puolueisiin nimenomaan sen edustaman maailmankuvan ja arvojen takia on kasvanut. SDP:n pitäisi nyt karistaa retoriikastaan ja poliittisesta ajattelusta luokka-ajatteluun viittaavat elementit pois. SDP on aina ollut arvopuolue, mutta tulevaisuudessa arvot ja maailmankuva tulevat olemaan entistä vahvemmin sosialidemokraatteja yhdistäviä tekijöitä. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, onko työvaatteena kokin hattu vai solmio.
Minun SDP:ni pyrkii kokoamaan kaikki tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden aatteita tärkeänä pitävät ihmiset mukaan toimintaan. Minun SDP:ni uskoo progressiiviseen verotukseen, koska se pitää tärkeänä laadukkaita julkisia palveluita ja uskoo että on oikeudenmukaista tasata verotuksella markkinatalouden vääristämiä tuloja ihmisten kesken. Minun SDP:ni myöntää suomalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen tämän ajan suurimmaksi yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi ja alkaa koota massiivista toimenpideohjelmaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. Minun SDP:ni uudistaa peruskoulujärjestelmää siten, että koulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan aktiiviseen kansalaisuuteen kannustaminen.Minun SDP:ni myöntää virheeksi varallisuusveron poistamisen ja alkaa suunnitella verouudistuksia siten, että varallisuuden kasautumisen ja makuuttamisen sijaan varat ovat hyödyttämässä yhteiskuntaa.
Sen sijaan että SDP:ssä olisi keskusteltu politiikasta vaalien jälkeen, keskustelua ovat hallinneet meta-aiheet, kuten puolueen nimen muuttaminen tai suuntammeko oikealle vai vasemmalle. Ehdotan että pidämme nimemme ja suuntamme keskustelua takaisin politiikkaan.
Mikko Koskinen
(Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 20.8.07)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tähän asti lukiessani Demaria, olen tullut erinnäisistä syistä aina jotenkin vihaiseksi, mutta tämä teksti sai minut hyvälle tuulelle! Allekirjoitan täysin tämän jutun sisällön! Näin sen pitää mennä! Hyvä Mikko!
Lähetä kommentti